Eläinvisailua

Taso 1:

Taso 2:

Askartelua ja pelejä 🦈

Askartelua ja pelejä 🦈

Nyt pääset askartelemaan hurjan hain sekä testaamaan tietojasi tietovisassa. 🦈🤔


Haaste 1: Askartele hai 🦈

Tarvikkeet:

  • Hai-monisteet
  • Sininen värikynän
  • Vaaleanpunaisen tai punaisen värikynän
  • Sakset
  • Liimaa

Kerää tarvikkeet valmiiksi ja katso tämän jälkeen ohjevideo. Voit askarrella myös videon katsomisen aikana pysäyttämällä video sopivissa kohdissa.

Hauskoja askartelu hetkiä! 😊


Haaste 2: Tietovisa


Haaste 3: Palapeli


Hienoa! Tänäänkin opimme runsaasti asioita luonnontieteistä. Hauskaa, eikö vain? 🙂 🌱

Oman maan mansikka

Punainen mansikka, joka roikkuu kiinni mansikanvarresta.

Metsämansikasta apua mansikanviljelyyn

Lauantaina saimme kerhoomme tutkijavieraaksi Anne Muolan. Anne tutkii ”eliöiden välisten vuorovaikutussuhteiden ekologiaa ja evoluutiobiologiaa.Työssään hän soveltaa tutkimustuloksiaan kasvinsuojelun keinovalikoiman laajentamiseen ja parantamiseen. Suurimman osan tutkimuksestaan hän tekee kasveilla (mm. metsämansikka, rapsi) ja niitä syövillä hyönteisillä. Tutkimuksissani seikkailevat myös pölyttäjät, kasvinsyöjähyönteisiä ravintonaan käyttävät parasitoidit ja erilaiset sienet, sekä ”hyvikset” että ”pahikset”.

Tutustu Annen tutkimustyöhön oheisen videon avulla ja vastaa videossa esiintyviin kysymyksiin. Aloita painamalla ”Get started” ja etunimesi.

 


DNA:n eristäminen mansikasta

DNA voi lisääntyä kahdella tavalla: pölyttämällä ja rönsyilemällä. Rönsyilemisessä mansikka tekee itsesään klooneja. Klooneista johtuen DNA:n eristäminen manikoista onnistuu helposti.

Tutustu DNA:n eristämiseen oheisen videon avulla ja vastaa videolla esiintyviin kysymyksiin. Videon tutkija on käyttänyt tutkimuksessa kiiviä, mutta sama menetelmä toimii myös mansikoille. Videon on tehnyt LUMA-keskus Suomi. Aloita painamalla ”Get started” ja etunimesi.

 

Ravintoketjun pyörteissä 🌿🐰

 

Eliöt tarvitsevat toisiaan elääkseen

Ravintoketju muodostuu kuluttajista ja tuottajista. Tuottajia ovat esimerkiksi kasveja syövät eläimet (kasvinsyöjät) ja eläimet, jotka syövät toisia eläimiä (pedot). Tuottajia puolestaan ovat kaikki kasvikunnan tuotteet, kuten kukat, puut ja pensaat.

 

Aiemmin opimme, että kasvit osaavat yhteyttää ja yhteyttämisessä syntyy sokeria. Tästä sokerista kasvinsyöjät saavat ravintonsa. Esimerkiksi jänis on kasvinsyöjä, joka käyttää ravintonaan ainoastaan eri kasvikunnan tuotteita kuten ruohoa ja porkkanoita. Jotkut eläimet saavat ravintonsa käyttämällä ravintona toisia eläimiä. Esimerkiksi susi on petoeläin, joka syö toisia eläimiä kuten jäniksiä, myyriä, lintuja ja poroja.

Kun eläimet syövät toisiaan ja erilaisia kasveja muodostuu ravintoketjuja. Esimerkiksi ylläolevassa esimerkissä Jänis söi porkkanan ja susi söi jäniksen. Nämä kolme eliökuntaan kuuluvaa asiaa muodostivat siis ravintoketjun.

🥕->🐇->🐺

Jos kasveja ja kasvinsyöjiä ei olisi, ei myöskään eläimiä olisi, sillä ravinto ei riittäisi kaikille. Seuraavissa tehtävissä pääsetkin harjoittelemaan erilaisia ravintoketjuja.

Onnea tehtäviin! 😊


Tehtävä 1: Pedot ja kasvinsyöjät

Selvitä, mitkä eläimet ovat petoja ja mitkä kasvissyöjiä. Raahaa tehtävän eläimet oikeisiin laatikoihin.

Jos teet tehtävän puhelimella tai tabletilla, pidä laite vaakatasossa, jotta kuvat näkyvät paremmin.

Tarkista oikeat vastaukset painamalla oikeassa yläreunassa olevia viivoja (=) ja tämän jälkeen ✅-painiketta tai painamalla ”Näytä vastaukset” -kohtaa. Jos haluat tehdä tehtävän uudestaan, voit tyhjentää vastaukset roskakori-painikkeesta 🗑


Tehtävä 2: Ravintoketjujen muodostaminen

Tehtävänäsi on muodostaa ravintoketjuja. Laita kuvat oikeaan järjestykseen niin, että tuottaja eli kasvi on ensimmäisenä.

Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen ennen kuin tarkistat vastaukset.


Tehtävä 3: Ravintoverkko

Jotkut eläimet syövät useampia kasvi- ja/tai eläinlajeja kuin toiset. Esimerkiksi kissat syövät kaloja, pikkulintuja, sammakkoja ja erilaisia jyrsijöitä. Näin ollen kissa kuuluu useampaan ravintoketjuun, jolloin muodostuu ravintoverkko.

Seuraavassa tehtävässä tarkoitus on pohtia, mikä kuvista ei kuuluu kyseisen eläimen ravintoon.

Vastaa kaikkiin viiteen kysymykseen ennen kuin tarkistat vastaukset.


Tehtävä 4: Etsi erot 🤓

Etsi kuvista kolme eroavaisuutta.


Upeaa! Olet selvittänyt päivät tehtävät!

Huomenna kohtaamme rohkeasti hurjan hain🦈

Kasvien salaperäinen maailma ☘️🌹

Maapallolla kasvaa valtavasti erilaisia kasveja. Koska kaikki kasvit tarvitsevat kasvaakseen auringonvaloa, on ympäristö muokannut kasvit eri korkuisiksi. Kun osa kasveista kasvaa korkeammiksi ja osa pysyttelee mieluummin matalemmalla, on kasveilla enemmän tilaa ja valoa kasvamiseen.

Tutustutaan seuraavaksi yhdesssä eri kasvillisuuskerroksiin sekä harjoitellaan hieman kasvien tunnistamista. Jännittävää, eikö olekin? 🙂

Kasvillisuuskerrokset

Metsän kasvillisuus voidaan jakaa eri kerroksiin kasvien kasvukorkeuden mukaan. Näitä ovat

  • pohjakerros
  • kenttäkerros
  • pensaskerros
  • puukerros

Pohjakerros on kasvillisuuden alinkerros, johon kuuluvat: sammalet ja jäkälet
Kenttäkerros
Kenttäkerrokseen kuuluu ruohokasvit, joihin monet kukat lukeutuvat. Myös varvut, kuten esimerkiksi puolukka ja mustikka kuuluvat tähän kerrokseen.
Pensaskerros
Pensaskerrokseen kuuluvat kaikki 0,5-2 metriä korkeat pensaat ja puut. Pensaskerrokseen kuuluvat siis pienet puun taimet sekä esimerkiksi kataja ja pähkinäpensas.
Puukerros
Puukerros muodostaa metsien ylimmän kerroksen, johon kuuluvat kaikki yli 2 metriä korkeat puut ja pensaat, kuten koivu ja mänty.

Tehtävä: Opi tunnistamaan kasveja

Kasvien tunnistaminen on hauskaa puuhaa ja tutkimustyötä. Helpoin tapa on aloittaa kenttäkerroksesta, jossa monet kasvit kasvavat. Tehtvän tarkoituksena on, että etsit luonnosta kaksi eri kukkaa ja kirjoittaa niistä tarvittavat tiedot ylös.

Jotta kukka on mahdollista tunnistaa, sinun tulee ottaa seuraavat tiedot ja kuvat kukasta. Esimerkin näet tästä linkistä.


Vaihe 1. Etsi kukkia

Lähde ulos ja etsi kaksi kukkaa. Tarvitset viivoittimen tai mittanauhan.

Aina, kun olet löytänyt kukan, tutki kukkaa ja täytä kukan tiedot alla olevaan lomakkeeseen.🌸


Vaihe 2. Harjoittele kukkien tunnistamista

Kun olet täyttänyt edellisen lomakkeen, katso alla oleva video kukkien tunnistamisesta.

Vaihe 3. Tunnista kukkasi

Videon katsomisen jälkeen, voit siirtyä tunnistamaan löytämiäsi kasveja. Luontoportin-sivulle pääset painamalla tätä linkkiä.


Vaihe 4. Mitä löytämäsi kukat olivat?

Raportoi tutkimuksesi vastaamalla alla olevaan tehtävään.


Hienoa, tänään olet oppinut tunnistamaan kasveja! Miltä tehtävä tuntui?

Huomenna pääset tutkimaan eläinmaailman ravintoketjuja! 🐿️🐺

Miten luontoa tutkitaan? 🔍

Miten luontoa tutkitaan?

Luonnon tutkimiseen ei aina tarvita tutkijoiden ihmeellisiä apuvälineitä, vaan tutkimusta voidaan tehdä myös omilla aisteilla. Aisteilla voidaan saada ympäristön kohteista ensitietoa, jota tarvittaessa voidaan toki tarkentaa tutkimusvälineillä, kuten suurennuslasin ja mittanauhan avulla.

Ennen tehtävän aloittamista mieti hetki, mitä aisteja sinulla on käytössäsi. Millä aisteilla tutkisit esimerkiksi pihamaallasi kasvavia kukkia?


Moninaiset aistit

Meillä ihmisillä on viisi eri aistia, joita ovat näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisti.

Seuraavassa tehtävässä pääset yhdistämään oikeat aistit oikeisiin väittämiin.


Mitä erilaisia esineitä voidaan hyödyntää luonnon tutkimisessa?

Luonnon tutkimisen apuna voidaan käyttää myös siihen tarkoitettuja esineitä. Näitä esineitä kutsutaan tutkimsuvälineiksi, sillä niiden avulla saadaan usein tarkempaa ja luotettavampaa tietoa tutkimuskohteesta kuin pelkkiä aisteja käyttäen. 🔍

Seuraavana tehtävässä sinun tulee yhdistää väittämät oikeisiin tutkimusvälineisiin. Löydätkö oikeat ratkaisut? 🤓


Huima tutkimusretki luontoon

Lähde ulos ja etsi tutkimuskohde, joka sinua kiinnostaa. Esimerkiksi lähimetsän puut toimivat hyvinä tutkimuskohteinta. Tutki mielenkiinnon kohdettasi eri aisteja sekä viivoitinta hyödyntäen. 👃🏻👂🏼


Lisäkivaa tekemistä

Tässä sinulle kaksi jännittävää palapeliä. Helppo nakki vai kiperä pähkinä?😊

Taso 1


Taso 2


Suurenmoista! Olet selvittänyt tämän päivän tehtävät!

Jatkossa toimitaan kasvien ja eläinten maailmaassa. Mitähän kaikkea siellä tapahtuu? 🌿🐇

Pää pilvissä 🌥

Kurkkaa taivaalle, mitä näet? Ehkä kirkkaan auringon, mutta kenties myös valkoisia tai jopa tummia pilviä? Pilvet syntyvät vesihöyryn tiivistymisen eli vesihöyryn pienen pienien pisaroiden lähestyessä toisiinsa. Mutta miten korkealla taivaalla olevia pilviä oikein tutkitaan?

Ilman tikapuitakin tutkijat ovat huomanneet, että pilvet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:

  • Yläpilvet
  • Keskipilvet
  • Alapilvet

Nimiensä mukaisesti näihin pilviryhmiin kuuluvat pilvet liikkuvat eri korkeuksissa. Yläpilvet liikkuvat kaikkein korkeimmalla jopa yli kymmenen kilometrin korkeudessa. Pilviä tarkkailemalla voidaan ennustaa monia asioita, kuten mistä suunnasta sadepilvet tulevat sekä mistä pilvistä sataa vettä.

Katsomalla alla olevan videon tulet oppimaan lisää pilvistä. 🌥🌨 Videon on tehnyt ilmatieteenlaitos.


Haaste 1: Pilvivisa

Päivän ensimmäisenä haasteenasi on vastata pilvipoutaisiin tietovisakysymyksiin. Pidä hauskaa! ⛅


Haaste 2: Pilvet yhteen

Vanhan laulun mukaan ”Kauas pilvet karkaavat…”. Tässä tehtävässä sinun tulee tehdä päinvastoin eli yhdistää oikea pilvi oikeaan pilviryhmään. Eikun menkoksi! 😊


Tee oma kuumailmapallo

Kuumailmapallot ovat jänniä kulkuvälineitä, joilla pilvitutkijatkin pääsevät lähemmäksi tutkimuskohdettaan. Tässä tehtävässä pääset tekemään kuumailmapallon prototyypin eli ensimmäisen version oikeasta kuumailmapallosta.

Tarvikkeet:

  • keltaisen paperin
  • oranssin paperin
  • sinisen paperin
  • vihreän paperin
  • valkoisen paperin
  • askarteluliimaa
  • lyijykynän
  • sakset

Ohjeet:

1. Ennen videon tekemistä tulosta tai piirrä kuumailmapallon ääriviivat valkoiselle paperille. Voit ladata mallin tästä linkistä.

2. Kun olet valmis, taitaa kuumailmapallon kuva pystysuunnassa puoliksi siten, että molemmat puolet ovat samanlaiset.

3. Askarteluohjeet löydät alta olevasta ohjevideosta. 😊

Voit ottaa kuvan/videon kuumailmapallostasi ja lähettää tiedekerho-opettajallesi.


Lisätehtävä: Miten vesisade syntyy?

Seuraavassa kokeessa havainnollistetaan sateen synty.

Tarvikkeet:

  • lasin, joka on puolillaan vettä
  • partavaahtoa
  • elintarvikeväriä tai esim. punajuurimehua

Ohjeet:


Hurraa! Olet tehnyt ahkerasti kaikki tämän kertaiset tehtävät.

Huomenna palataan takaisin maanpinnalle tutkimaan kasvikunnan ihmeitä 🔍🌷

Eroosio

Veden kierto on elämälle välttämätöntä, mutta veden virtaaminen aiheutttaa myös eroosiota. Eroosio on kallioperän tai maaperän kulumista paitsi veden myös jään, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän vaikutukesta. Voit luonnossa tapahtuvaa eroosiota oheisesta kuvasta.

Tutkimus:

Seuraavaksi voit rakentaa kuvan mukaisen mallin veden virtaamisesta.

Tarvikkeet:

  • Hiekkaa, multaa tai soraa esimerkiksi hiekkalaatikon hiekka
  • Astia veden kaatamiseen esimerkiksi sanko tai kastelukannu
  • Keppi, tikku tai oksanpätkä

Ohjeet:

1. Kasaa hiekkaa pieneksi mäeksi tai ”vuoristoksi”

2. Piirrä tikulla vedelle reitti kasan päältä alaspäin.

3. Lisää vettä esimerkiksi kastelukannulla kasan päälle vähitellen.

4. Kuvaa mallisi ja kirjoita ylös muodostelmien nimet. Apua nimeämiseen saat yllä olevasta kuvasta.

5. Pohdi, miten ihminen voi lisätä eroosiota. Mitä ongelmia liiallisella eroosiolla voi olla?

 

Veden virtaa 💦

 

Veden virtaa 💦

Vesi on elämän perusedellytys. Tätä kuvastaa hyvin se, että sinussakin hieman yli puolet kehosta on vettä! Toisaalta vesi kiertää maapallolla jatkuvasti. Esimerkiksi järven vesi ei kuumana kesänä suinkaan katoa minnekään vaihtaa muotoaan nesteestä vesihöyryksi, joka puolestaan voi ropista takaisin maahan virraten takaisin samaan järveen tai toiseen vesistöön. Ehkäpä toisessa kaupungissa asuva kaverisi on uinut samassa järvivedessä kuin sinä?

Saisinko lautasellisen vettä?

Mutta miten vesi sitten kiertää luonnossa? Tutkitaanpa tätä hieman lähemmin. 💦

Tarvikkeet:

  • Lasten yliopiston kirjekuoresta löytyvän lautasen
  • Valkoista paperia
  • Liiman
  • Sakset
  • Värikyniä
  • Lyijykynä

Ohjevideo:


Veden suodatus

Kaikki maapallon vesi ei suinkaan ole juomakelpoista. Ihminen on kuitenkin nerokkaasti oivaltanut monia eri tapoja tehdä vedestä puhtaampaa. Yksi tapa on suodatus, joka on mahdollisesti keksitty luonnon omasta puhdistusjärjestelmästä, jossa paksun maakerroksen läpi virtaava vesi puhdistuu lian tarttuessa hiekanjyväsiin. Tätä voit kokeilla helposti itse myös kotona, mutta muista: TÄTÄ VETTÄ EI SAA JUODA, SILLÄ TÄMÄ SUODATIN EI POISTA PÖPÖJÄ KUTEN BAKTEEREJA JA VIRUKSIA!

Ohjeet videon tekemiseen löytyvät videolta. Jos et halua tai pysty tekemään koetta, voit vain katso videon. 😊

Tarvikkeet:

  • maitopurkki, jonka yläosa on leikattu auki ja jonka pohjaan on tehty reikiä
  • hiekkaa
  • läpinäkyvä lasiastia
  • likaista vettä esimerkiksi järvestä, lammesta tai lammikosta

Ota kuva kokeesi lopputuloksesta ja palauta se palautuslaatikkoon


Huippu juttu! Sehän sujui sinulta kuin vettä vain!

Huomenna nostetaan pää vedestä ja noustaan pilviin 🌥

Yrttitarha kaupan yrteistä

Tarvitset:

  • suojaruukkuja, joiden
    • pohjassa ei ole reikiä
    • halkaisija on noin 10 senttimetriä eli aikuisen kämmenen kokoinen
  • kastelukannu
  • vettä
  • erilaisia yrttejä, joita löydät kaupan vihannesosastolta esim. basilikat, mintut, sitruunamelissa

Huom! Varaa jokaiselle yrtille oma suojaruukku.

Tee näin:

  1. Ota yrttiä suojaava muovi pois, mutta älä poista yrttiä muoviruukusta.
  2. Lisää vettä suojaruukun pohjalle parin senttimetriä eli noin sormenpään verran.
  3. Aseta yrtti suojaruukkuun.
  4. Pistä yrtit valoisaan ja suojaisaan paikkaan kuten ikkunalaudalle tai parvekkeelle. Pidä huolta, ettei paikka ole liian kuuma. Viileinä iltoina yrtit kannattaa viedä sisälle.
  5. Yrtit tarvitsevat vettä kasvaakseen, joten pidä ruukkujen pohjalla aina sopivasti vettä. Älä kuitenkaan kastele liikaa, sillä yrtit eivät osaa uida. 🙂

Halutessasi voit ottaa yrteistäsi kuvan tai jopa videon, ja lähettää sen tiedeopettajallesi.